1. Kauppalaivaston käyttämät liput
Suomalaiset kauppalaivat käyttivät Venäjän kauppalippuja. Vuosina 1862–1863 Suomessa käytiin keskustelua siitä, tulisiko suuriruhtinaskunnalle ottaa käyttöön oma kauppalippu, mutta ehdotus kuitenkin ei mennyt läpi vuoden 1863 valtiopäivillä. 1800-luvun alkupuolella käytössä oli tiettävästi jopa kuusi erilaista kauppalipun mallia, jotka kaikki perustuivat Venäjän kolmiväriseen lippuun. Lippujen käyttö näyttäisi riippuneen siitä, mihin kauppalaivastodivisioonaan alus oli rekisteröity. Tunnetuin ja yleisimmin Suomen vesillä käytetty oli toisen divisioonan, josta myöhemmin tuli Venäjän kansallislippu. Myös muiden divisioonien lippuja esiintyi, erityisesti Pohjanlahdella. Vuodesta 1865 alkaen toisen divisioonan lipusta tuli kuitenkin vakiintunut ja ensisijainen kauppalippu, mikä johti muiden mallien asteittaiseen käytöstä poistumiseen. [1]
2. Suomen Meriekipaasin liput
Piilotettu koska lähdeaineisto on epäluotettava. Vuonna 1831 perustettiin 1. Suomen Meriekipaasi. Vuosina 1854-1856 oli myös toiminnassa 2. Suomen Meriekipaasi. Ensimmäinen Meriekipaasi muutettiin vuonna 1862 Kadeeriekipaasiksi, ja lopulta se lakkautettiin 1880-luvulla. Venäjän laivaston lippu oli valkoinen sinisellä Andreaan ristillä. Tämän lisäksi laivaston divisioonilla oli omat liput. Suomen Meriekipaasi kuului vuosina 1831-1836 II divisioonaan, jonka sinisen lipun yläkulmassa oli pieni laivaston lippu. Vuonna Vuosina 1831–1836 Meriekipaasi kuului laivaston II divisioonaan, jonka tunnuksena oli sinipohjainen lippu. Lipun vasemmassa ylänurkassa oli laivaston lippu: valkoinen kenttä, jossa oli sininen Andreaan risti. Vuonna 1837 divisioonien lippujen värityksiä muutettiin siten, että II divisioonan lipun tausta vaihtui punaiseksi. Samalla määrättiin, että ylänurkan laivastolipun tuli olla kooltaan neljännes koko lipusta. Vuonna 1841 Suomen Meriekipaasi siirrettiin III divisioonaan, jolloin sen tunnuslippu vaihtui valkopohjaiseksi. [2]
2. Pursiseurojen liput
Pursiseurojen lippuperinne Suomessa juontuu Venäjän keisarikunnan pursilippuihin. Ensimmäinen pursiseuralippu tuli käyttöön vuonna 1846 Pietarin Keisarillisen pursiseuran perustamisen yhteydessä. Lippu oli valkoinen siniristilippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä oli Venäjän sotalaivaston rainelippu vuodelta 1797. Lipun muodollisena esikuvana toimi Brittiläisen Royal Yacht Squadronin lippu ja sekä Venäjän laivaston lippu (sininen vinoristi valkoisella taustalla). Pietarin Keisarillisen pursiseuran toiminta hiipui 1850-luvulla, mutta vuonna 1860 perustettiin pitempi-ikäinen Pietarin Jokipursiseura. Kyseinen seura käytti samaa siniristilippua, mutta rainelipun sijaan ylänurkkaan asetettiin Pietarin kaupungin vaakuna. Tästä lippumallista tuli vakiintunut pohja kaikille muille Venäjän pursiseuroille, ja Suomessa perustetut pursiseurat asettivat lippuhinsa vastaavasti joko kaupungin tai maakunnan vaakunan. [3]
Suomen ensimmäinen pursiseura oli Nyländska Jaktklubben (NJK), joka perustettiin Helsingissä vuonna 1861. Seuralle vahvistettiin oma lippu Venäjän mallin mukaisesti: valkoinen siniristilippu, jonka vasempaan yläkenttään sijoitettiin Uudenmaan vaakuna. [4]
Jotkin pursiseurat yrittivät myös hakea lupaa muunlaisille pursilipuille, mutta näitä ei hyväksytty viranomaisten puolelta. Airiston ja Porin pursiseurat, esimerkiksi, olisivat halunneet ottaa käyttöön Dagbladin vuonna 1863 ehdottaman lipun jossa oli sinikeltainen risti punaisella taustalla. Paikalliset vaakunat olisi sijoitettu ylänurkkaan. Hämeenläänin purjeseura oli perustamisen yhteydessä halunnut valkoisen lipun Hämeen vaakunan kera. Östra Nylands Segelförening olisi halunnut samanlaisen lipun kuin NJK, paitsi että sinisen ristin päälle olisi asetettu keltainen kapeampi risti. Lopulta kaikki pursiseurat ottivat kuitenkin käyttöön viralliset siniristiliput vaakunoilla. [5]
hylätty lippuehdotus, 1865.
hylätty lippuehdotus, 1873.
hylätty lippuehdotus, 1889.
1900-luvun alkuun mennessä Venäjän keisarikunnan pursiseuroista noin kolmasosa oli suomalaisia ja Itämerellä
reilu enemmistö. Tästä johtuen itämerellä nämä liput assosioitiin vahvasti juuri Suomeen.
Vuonna 1910 asetettiin määräys, että seurojen
lippujen ylänurkat tuli varustaa Venäjän trikolorilla ja seuran tunnus tuli siirtää alakulmaan. Tätä muutosta
vastustettiin suomalaisten puolesta, ja uuden lipun yläkulmaa alettiin kutsua orjamerkiksi. [6] [7]
Itsenäistymisen jälkeen pursiseurojen liput muutettiin jotta ne eroittuisivat uudesta valtionlipusta.
Sininen risti levennettiin ja sen päälle asetettiin kapeampi valkoinen risti. Orjamerkki poistettiin
ja pursiseurojen tunnukset siirtyivät jälleen ylänurkkaan. [8]
Suomen lipulla ja Venäjän vallan aikaisilla pursiseurojen lipuilla on paljon samannäköisyyttä ja osittain yhteinen historia,
mutta nykyinen Suomen lippu ei perustu suoraan näihin vanhoihin pursilippumalleihin.
Suomen lipun värit juontuvat Topeliuksen pyrkimyksiin 1850-60 luvuilla tehdä sinivalkoisista väreistä Suomen kansallisvärit.
On yleisesti ymmärretty että Topelius, joka oli lojaali keisarivallan kannattaja, sai vaikutteita Venäjän laivaston lipusta.
Myös pursiseurojen liput pohjautuivat laivastonlippuun, vain risti muutettiin eri asentoon.
Fennomaanit omaksuivat nämä värit ja käyttivät niitä omissa lipuissaan, tosin
useimmiten muissa muodoissa kuin ristilippuna. Näistä väreistä tuli lopulta itsenäisyyden jälkeen Suomen lipun värit. Se,
että itsenäisen Suomen lipusta tuli samanlainen siniristilippu, on osittain sattumaa: värit kumpusivat
samasta lähteestä, mutta ristimuoto valittiin ennen kaikkea siksi, että se yhdistäisi Suomen lipun muihin pohjoismaihin.
Sinivalkoisen ristilipun kannattajat halusivat luoda lipun, joka yhdistäisi suomalaisuusaatteen sinivalkoiset värit sekä pohjoismaisen ristilipun perinteen.
Voit lukea lisää Suomen värien alkuperästä täältä ja siniristilipun synnystä täältä.
3. Suomen tullilaitos
Suomen tullilaitoksen lippu vahvistettiin käyttöön vuonna 1813. Lippu oli sininen ja sen tangonpuoleisen yläosan alla oli kaksi valkoista ristiin asetettua Merkuriuksen sauvaa. Lippua käytettiin tullialusten perälippuna sekä tullirakennuksissa. Merkuriuksen sauva oli ollut tullilaitoksen tunnuksena jo 1700-luvulta lähtien muun muassa sineteissä ja virkamerkeissä, ja se siirrettiin nyt myös tullilippuun. Vuonna 1872 Suomen tullilipusta tuli koko Venäjän keisarikunnan tullilippu. Tämä merkitsi, että Suomessa ei enää ollut erillistä tullilippua, vaan samaa tunnusta käytettiin koko valtakunnassa. [9]
Tullilipun lisäksi käytössä oli tulliviiri, joka vahvistettiin 4.5.1899. Tulliviiri oli kaksikielekkeinen Venäjän trikolori, jonka tangonpuoleisessa sinisessä kentässä oli kaksi valkoista ristikkäin asetettua Merkuriuksen sauvaa. [9]
4. Suomen luotsi- ja majakkalaitos
Vuonna 1883 Suomen luotsi- ja majakkalaitokselle vahvistettiin oma lippu. Lippu oli valkoinen siniristilippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä oli musta kompassiruusu. Venäläisessä lippukuvastossa se määriteltiin Suomen laiva-, majakka- ja luotsiviranomaisen lipuksi. Tätä lippua käytettiin aluksi vain Suomessa, mutta vuodesta 1895 alkaen siitä tuli koko keisarikunnan luotsi- ja majakkalaitoksen virallinen lippu. Lippu säilyi käytössä vuoteen 1912 asti. [11]
Vuoden 1912 asetuksessa luotsi- ja majakkalaitoksen siniristilippu poistettiin käytöstä ja korvattiin sinipohjaisilla lipuilla. Jos alusta komensi meriupseeri, käytettiin sinistä sotalippua, jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa oli valkoinen vinoristi eli Andreaan risti. Jos aluksen päällikkönä oli siviilihenkilö, kuten merikapteeni tai perämies, käytettiin sinistä kauppalippua, jonka yläkulmassa oli Venäjän valtiollinen trikolori. Näitä lippuja käytettiin luotsi- ja majakkalaitoksen aluksissa aina Suomen itsenäistymiseen saakka vuonna 1917. [12]
kun luotsilaivaa komensi upseeri.
kun luotsilaivaa komensi siviili.
Vuonna 1899 vahvistettiin lisäksi luotsilaivojen viiri ja luotsitirehtöörin viiri. Luotsilaivojen viiri oli kaksikielekkeinen Venäjän trikolori, jonka valkoisessa kentässä oli musta kompassiruusu. Luotsitirehtöörin viiri puolestaan oli leveä valkoinen siniristiviiri, jossa oli sama kompassiruusutunnus.
Näiden lippujen lisäksi, vuonna 1832 vahvistettiin erillinen loisto- eli majakkalaivojen asemapaikkalippu, joka oli keltainen siniristilippu. Se nostettiin aluksen mastoon, kun alus oli ankkuroitunut asemapaikalleen, mutta liikkeellä ollessaan aluksen ei ollut sallittua käyttää sitä. Alkujaan tämä lippu tuli nostaa myös kauppalaivan mastoon, kun alus saapui mereltä Pietarin pääväylälle. Lippu oli käytössä Suomessa aina itsenäistymiseen asti ja Venäjällä vielä 1920-luvulla. [13]
5. Suomen postilaitos
Vuonna 1878 annettiin asetus postilipusta. Sen mukaan lippu oli valkoinen ja kaksikielekkeinen. Tangonpuoleisessa yläkulmassa oli Venäjän kauppalippu ja sen alla keltainen postitorvi. Tämä lippu ei ollut kansallisuustunnus vaan mastolippu, joka nostettiin alukseen vain silloin, kun se kuljetti postia. Perälippuna käytettiin edelleen Venäjän kauppalippua. [14]
6. Suomen Meripelastusseura
Meripelastustoiminnan juuret ulottuvat 1800-luvun alkuun Englantiin, josta aate levisi vähitellen eri puolille Eurooppaa.
Venäjälle se rantautui 1850-luvulla, ja kerrotaan keisarinna Maria Feodorovnan olleen innokas toiminnan tukija.
Venäjän meripelastusseurasta kasvoi laaja organisaatio jolla oli yli 150 pelastusasemaa, myös Suomessa. Venäjän
meripelastusseuran lippu oli Geneven sopimuksen punaisen ristin lippu, johon lisättiin siniset ankkurit sekä vuodesta
1894 lähtien myös keisarin kruunu.
Suomeen meripelastustoiminta vakiintui 27. maaliskuuta 1897, jolloin Helsingissä pidettiin Suomen Meripelastusseuran perustava kokous.
Senaatti oli jo saman vuoden helmikuussa vahvistanut seuran säännöt. Ensimmäiset asemat perustettiin Lavansaareen (1898), Valassaarille (1902)
ja Pitkäniemeen Koiviston edustalle (1903). Meripelastusseura teki tiivistä yhteistyötä luotsilaitoksen kanssa. Sopimuksen mukaan luotsilaitos
antoi käyttöön veneitä, ja Meripelastusseura huolehti miehistön palkkaamisesta. Näin jopa kymmenkunta luotsiasemaa saattoi toimia samalla myös meripelastusasemana.
Suomen meripelastusseuran lippu vahvistettiin 20. helmikuuta 1899 amiraali Aleksein päätöksellä. Alkuperäisestä ehdotuksesta poistettiin kruunu
ja pelastusrengas, ja lopullinen malli oli valkoinen lippu, jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa oli punainen risti kahden ristikkäisen sinisen
ankkurin päällä. Lipun esikuvana toimi Venäjän Meripelastusseuran lippu. [15]
7. Suomen laivanpäällystöliitto
Suomen Laivanpäällystöliitto on vuonna 1905 perustettu ammattiliitto, jonka tarkoituksena on edustaa merenkulkualan päällystöä. Vuonna 1906 liitto päätti ottaa käyttöön oman jäsenlipun, jota liiton kapteenit käyttäisivät laivoillaan. Ensimmäiseksi lipuksi valittiin punaisella pohjalla oleva lippu, jossa oli keltainen ankkuri. Kuitenkin samana vuonna päätettiin vaihtaa lippu toiseen, sillä liitossa pelättiin, että alkuperäinen lippu saattaisi antaa virheellisen käsityksen siitä, että liiton kannattaisi anarkismia tai sosialismia. Uudeksi lipuksi valittiin vihreäpohjainen lippu, jossa oli valkoinen ankkuri, valkoiset kädet kättelemässä sekä punainen jäsennumero. [17]
Ylös